Vuosi sitten kirjoittelin mietteitä vuoden vaihtumisesta ja totesin että paljon on nähty vaivaa että vuosi 2011 sujuisi hyvin – mitään helppoa vuotta en silloinkaan odottanut, mutta yllätyin itsekin kuinka näppärästi kuluva vuosi sujui. Nyt on tosiaan käynyt niin että vuoden 2011 viimeisiä projekteja touhutessa maailmanlopun vuosi 2012 saapui ja yllätti rehellisesti sanoen housut kintuissa.
Arvonlisävero tuo lisäjännitystä tulevalle vuodelle, yrittäjäeläkkeen maksukaan ei ole mikään pieni siivu tuntipalkasta, puhumattakaan veroprosentista. Lisäksi olen nyt “päässyt irti Kelan kahleista” eli tässä pitäisi opiskella ja elättää itsensä samaan freelance-hommilla. Jos saa ihan totuuden sanoa, niin suoraan sanottuna jännittää – eikä ihan vähän – nimittäin kalenteri on toistaiseksi muutamaa keikkaa lukuunottamatta turhauttavan tyhjä. Yllätyin kuitenkin iloisesesti joulukuussa kun tajusin että kolminkertaistin liikevaihdon edellisestä tilikaudesta, mutta vitsi on se että kasvutahdin on pysyttävä vähintään samalla tasolla myös vuonna 2012. Jos 2011 vaati kärsivällisyyttä, verenpaineen vahtimista, kituuttelua ja järjestelyä, niin alkaneesta vuodesta on tulossa vähintään yhtä tiukka.
Huvittavinta tässä kaiken taantumapelottelun seassa on se, että kun tavoittelee liikevaihdon kolminkertaistamista, olisin vasta summassa minkä esim. Vesa Koivunen ilmeisesti laskuttaa keskimäärin kuukaudessa. Persaukisena ja köyhyysrajan alapuolella tässä mennään, ostin esimerkiksi puolentoista vuoden tauon jälkeen itselleni uudet kengät – vanhojen pohja oli nimittäin puhki! :D Työnsarkaa siis on ja röyhkeyttä varmasti pitäisi kasvattaa vielä reilusti – fakta vaan on että mieluummin olen nöyrä kuin poltan siltoja edestä. Paljon puhetta herättäneiden, niinsanottujen junnukuvaajien puskeminen “markkinoille” nostaa välillä verenpainetta varmasti kaikilla – tehdään hommia halvalla huvin vuoksi, laatu ei aina välttämättä putoa, mutta yleinen hintataso painuu alas kuin lehmän häntä – siitä suosta onkin monen rankka ponnistaa ylemmäs. Itseäni ei harmita mikäli keikan vie joku pelkän digikauden nähnyt lahjakas kyky joka laskuttaa vaivannäöstään hyvät rahat, mutta se kahvipalkalla vääntäminen tekee kyllä alalle hallaa.
Jätin vuosien tauon jälkeen työnarkomaniaa lähentelevät viikonloppuduunit, siis sellaiset oikeat duunariduunit, joulukuulta pois. Sen seurauksena ehti rauhoittumaan jouluun ja vuodenvaihteeseen pitkästä aikaa kunnolla, ja uudenvuoden rauhallisissa tunnelmissa tajusi kuinka hullun hieno vuosi 2011 loppujen lopuksi olikaan. Toki niitä “puhelin seinään”- hetkiä oli siellä kaikkien hienoimpien “läppäri ikkunasta”-päivien seassa, mutta enemmän mahtui hyvää, parempaa ja parasta vuoteen 2011. Haluankin kiittää vielä vuodesta 2011 erityisesti seuraavia: Jukka Holmstedt / Jurassic Rock, Elisa & Ninni / YleX, Niko Väisänen / Aamumedia, Emilia & Buchoy / OSG Mainonta, Suomen Kennelliitto, ja jokainen ihminen kenen kanssa menneinä vuosina on ollut tekemisissä!
Toiseksi suurin kiitos kolahtaa Jussi Lopperille jonka kanssa ollaan vuodesta 2006 vaihtelevalla menestyksellä piiskattu lisää motivaatiota toisiimme, ja ehdottomasti suurimman kiitoksen ansaitsee KuvaMirja Ky josta sain vuosia sitten sen jättiannoksen kokemusta ja näkemystä, joka on tuonut tähän päivään.
Nyt vaan rinta rottingille mutta hattu kouraan ja kumarrellen eteenpäin!